P.P.Kiri-Kurre
Kn. Riku
Rotu: Suomenhevonen Skp. Ori Sk. 162 Om. Iida VRL-12244, Yläkokonratsastus koulu |
Väri, merkit:
S. 28.05.2005 Koulutus: Ko HeA, Re 80cm, Me 70cm Rekkari nro: VH12-018-0487 Maahantuoja: Alegre |
Iida hirmuisessa varsa-kuumeessa oli päättänyt ostaa oriin, jolla teettää varsoja tallin tamma suokkareilla. Joten ei kun katselemaan myynnissä olevia oriita. Ei nuoria, kun kerta varsoja haluttiin. Sopivalta vaikuttava Riku, ihanan utelias, hali-nalle, jonka kanssa tuskin tulee kovinkaan nopeati tylsää...
Riku on eloisa ja utelias oripoika. Sen pitäisi aina päästä mukaan jokaiseen juttuun ja välillä käytöstavatkin saattaavat unohtua. Ori rakastaa huomiota ja paijailua. Se tulee toimeen niin muiden ihmisten kuin hevostenkin kanssa, eikä aloita haastamaan riitaa tarhaillessaan.
Taluttaessa Rikua saa olla tiukkana, sillä se yrittää ryntäillä ympäriinsä eikä malttaisi kävellä kiltisti vierellä.
Ratsastaessa ori on helposti ohjattava, mutta kun tammoja on lähistöllä, niin Riku alkaa esittää niille ja sitten onkin melko työ saada ori takaisin hallintaan kunnolla.
Suku ja jälkeläiset
I: Turistiopas
IE. Auringonnousu II. Oravan Energia |
E. Turbomummo
EI. Poronkyynel EE. Ampiainen |
Valmennukset:
valmentajana: Kics
Seuraavaksi minulla oli valmennettavana Iidan ratsu Riku, joka oli energinen ja ehkä hieman perus "juntin" oloinen suomenhevosori. Ratsukon kanssa harjoiteltaisiin kolmen esteen sarjaa, ja miten sen saisi mentyä kaikista parhaimmalla vauhdilla kilpailuja ajatellen. Sarjaesteet ovat monille vaikeita, niihin pitää tulla juuri oikeaa vauhtia että askeleet esteiden väliin tulevat sopivaksi ja ponnistuspaikkojenkin kanssa on oltava tarkkana. Sarjaesteiden meno edellyttää ehdottomasti myös hevosensa tuntemista ja etenkin sen askellajien. Iida sai ratsastaa alkuverryttelyt hieman itsenäisemmin, tarkkailin ratsukon menoa ja annoin muutamia neuvoja. Riku oli erittäin innokas kulkija, se välillä pysähtyi hirnumaan hieman kauempana laiduntavalle tammalaumalle, joka vain pienesti nosti päätään kummastuneena kuullessaan vieraan hevosen äänen, mutta jatoi taas pian maukkaan heinän syömistä. Iidalla oli täysi työ saada Riku keskittymään menoon, välillä Riku jopa kompuroi kun se jäi liiaksi katselemaan maisemia. Alkuverryttelyjen aikana yritettiin saada ratsukko hereille. Pikkuhiljaa Riku rupesi tottelemaan ratsastajan käskyjä ja ymmärsi sen että nyt olisi aika tehdä vähän töitäkin kaurojen eteen. Päästin ratsukon alkuun matkaan ravissa, ja ensimmäisen esteen jälkeen olisi tarkoitus nostaa laukka. Riku tuli hyvässä tempossa, ehkä jopa aavistuksen napakamminkin olisi saanut tulla. Seuraavan kerran tehtävälle tultiin laukassa ja Riku tuli tällä kertaa vähän turhankin vauhdikkaasti. Iida joutui siirtymään ympyrälle rauhoittamaan vauhkoontunutta oria. Seuraavalle kerralle Iida olikin saanut oriin paremmin kuriin ja se lähesty erittäin hyvää laukkaa ja kolmen sarja suoritettiin todella tyylikkään näköisesti! Nostin esteet 60cm ja annoin ratsukolle merkin tulla esteille uudestaan. Iida ratsasti oria hyvin, ja koko ajan sille joutui hieman huomauttelemaan että ratsastaja määrää eikä ori itse ;) Ratsukko tuli sarjaa vielä muutamia kertoja ja nostin viimeisen esteen 80cm. Riku hyppäsi esteitä todella tyylikkään näköisesti. Iidan ja Rikun kannattaa tulevaisuudessakin harjoitella tempon muutoksia, niin että Riku tietää mitä siltä oikeasti vaaditaan ja esteratojen suorittamisestakin tulee helmpompaa kun yhteisymmärrys löytyy.
Seuraavaksi minulla oli valmennettavana Iidan ratsu Riku, joka oli energinen ja ehkä hieman perus "juntin" oloinen suomenhevosori. Ratsukon kanssa harjoiteltaisiin kolmen esteen sarjaa, ja miten sen saisi mentyä kaikista parhaimmalla vauhdilla kilpailuja ajatellen. Sarjaesteet ovat monille vaikeita, niihin pitää tulla juuri oikeaa vauhtia että askeleet esteiden väliin tulevat sopivaksi ja ponnistuspaikkojenkin kanssa on oltava tarkkana. Sarjaesteiden meno edellyttää ehdottomasti myös hevosensa tuntemista ja etenkin sen askellajien. Iida sai ratsastaa alkuverryttelyt hieman itsenäisemmin, tarkkailin ratsukon menoa ja annoin muutamia neuvoja. Riku oli erittäin innokas kulkija, se välillä pysähtyi hirnumaan hieman kauempana laiduntavalle tammalaumalle, joka vain pienesti nosti päätään kummastuneena kuullessaan vieraan hevosen äänen, mutta jatoi taas pian maukkaan heinän syömistä. Iidalla oli täysi työ saada Riku keskittymään menoon, välillä Riku jopa kompuroi kun se jäi liiaksi katselemaan maisemia. Alkuverryttelyjen aikana yritettiin saada ratsukko hereille. Pikkuhiljaa Riku rupesi tottelemaan ratsastajan käskyjä ja ymmärsi sen että nyt olisi aika tehdä vähän töitäkin kaurojen eteen. Päästin ratsukon alkuun matkaan ravissa, ja ensimmäisen esteen jälkeen olisi tarkoitus nostaa laukka. Riku tuli hyvässä tempossa, ehkä jopa aavistuksen napakamminkin olisi saanut tulla. Seuraavan kerran tehtävälle tultiin laukassa ja Riku tuli tällä kertaa vähän turhankin vauhdikkaasti. Iida joutui siirtymään ympyrälle rauhoittamaan vauhkoontunutta oria. Seuraavalle kerralle Iida olikin saanut oriin paremmin kuriin ja se lähesty erittäin hyvää laukkaa ja kolmen sarja suoritettiin todella tyylikkään näköisesti! Nostin esteet 60cm ja annoin ratsukolle merkin tulla esteille uudestaan. Iida ratsasti oria hyvin, ja koko ajan sille joutui hieman huomauttelemaan että ratsastaja määrää eikä ori itse ;) Ratsukko tuli sarjaa vielä muutamia kertoja ja nostin viimeisen esteen 80cm. Riku hyppäsi esteitä todella tyylikkään näköisesti. Iidan ja Rikun kannattaa tulevaisuudessakin harjoitella tempon muutoksia, niin että Riku tietää mitä siltä oikeasti vaaditaan ja esteratojen suorittamisestakin tulee helmpompaa kun yhteisymmärrys löytyy.
Riku on virtuaalihevonen